Miten sinä ennaltaehkäiset hevosesi sairauksia?

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Jo täysin kulutettu sanonta, mutta sisältö kuitenkin totta. Nyt kun vuosi on vaihtunut, on viimeinen aika suunnitella tämän vuoden kulku edes pääpiirteittäin. Tämä voi tarkoittaa kilpailukalenterin, kesäloman tai harjoitusohjelman suunnittelua tai monta muutakin asiaa. Tällä kertaa haluaisin kuitenkin kiinnittää huomion niihin toimenpiteisiin, joilla voidaan ennaltaehkäistä hevosen sairastumista tai loukkaantumista.

1. Rokotus

Kaikki hevoset tulisi rokottaa vähintään jäykkäkouristusta vastaan. Vaikka hevonen ei matkustaisi missään, on sillä aina mahdollisuus sairastua jäykkäkouristukseen. Yleensä tartunnan taustalla on syvä pistohaava, johon on päässyt bakteereja. Jäykkäkouristus on tappava sairaus ja rokottaminen on helppo tapa vähentään hyvin merkittävästi sen todennäköisyyttä.

Jos hevonen kilpailee tai matkustaa vähänkään, on se rokotettava myös hevosinfluenssaa vastaan. Hevosinfluessarokotteita suositellaan kaikille hevosille ja Hippos sekä SRL vaativati voimassa olevan hevosinfluenssarokotteen, jotta hevonen saa osallistua raveihin tai ratsastuskilpailuihin. Hevosinfluenssarokote tulee uusia vähintään vuosittain.

Muista siis varmistaa, milloin hevosesi rokotukset menevät vanhaksi ja uusia ne ennen sitä. Jos rokotukset ovat jo vanhentuneet, aloitetaan hevosella koko rokotussarja alusta.

2. Madotus

Hevosia on tärkeä madottaa säännöllisesti, mutta ei hysteerisesti tai vain tavan vuoksi. Nykyään on hyvin suositeltavaa, että hevosesta otetaan lantanäyte, jonka perusteella määritellään madottamisen tarve ja tapa. Matoja ja loisia on erilaisia, samoin mato- sekä loislääkkeitä. Hevosten sisäloisilla on kuitenkin nykyään kasvavissa määrin resistenssiongelmia. Tämä tarkoittaa sitä, että matolääke ei tapakaan matoa. Jotta resistenttejä sisäloiskantoja kehittyisi mahdollisimman vähän, ei hevosia tulisi loislääkitä turhaan. Eli lantanäyte vähintään muutaman kerran vuodessa esimerkiksi hevosen laiduntamisesta ja matkustamisesta riippuen, jonka jälkeen loislääkitys tulosten perusteella.

3. Hampaiden raspaus

Hevosten alaleuka on kapeampi kuin yläleuka. Tämän ansiosta lähes kaikille hevosille muodostuu piikkejä vähintään yläleuan ulkoreunoille ja alaleuan sisäreunoille. Nämä hammaspiikit voivat olla todella teräviä ja rikkoa posken limakalvoa sekä aiheuttaa kipua. Hevosen hampaat tulisikin tarkastuttaa ja raspauttaa asiansa osaavalla eläinlääkärillä 6-12 kuukauden välein. Sopiva hammashuoltojen väli on yksilöllistä ja vaihtelee usein myös saman hevosen elämän aikana.

4. Muut eläinlääkärikäynnit

Itse suosittelen kaikille hevosille säännöllisiä eläinlääkärikäyntejä jo ennen, kun mitään ongelmaa on päässyt syntymään. Säännöllinen voi tarkoittaa esimerkiksi yhtä tarkastusta vuoteen tai neljää tarkastusta vuoteen, kevyellä käytöllä oleva harrastehevonen voi selvitä harvemmallakin välillä. Näiden käyntien merkitys on siinä, että mahdollisiin ongelmiin päästään puuttumaan ajoissa. Jos taas mitään ongelmaa ei näy, tiedetään miten hevonen reagoi tutkimukseen terveenä, joka on hyvin arvokasta tietoa, jos sama hevonen alkaa oireilla jotain.

5. Kokonaisuus

Kun hevosen hoidon kokonaisuus on tasapainossa, pienenee riski hevosen sairastumiseen tai loukkaantumiseen. Huonolaatuinen heinä altistaa tietyille ongelmille, liiallinen ruokinta toisille ja liiallinen rasitus kolmansiin. Jotta hevosemme pysyisivät mahdollisimman hyvin terveinä, tulee meidän muistaa tarkastella toimintaamme ja seurata hevosen vointia joka päivä. Kiiltääkö karva? Onko hevonen liian laiha tai lihava? Vaikuttaako se väsyneeltä? Onko ruokahalu normaali? Juoko hevonen riittävästi? Jos hevosta näkee joka päivä, sokeutuu silmä todella helposti tapahtuviin muutoksiin. Mutta jos huomaamme pienetkin muutokset ajoissa, on meidän helpompi puuttua niihin. Hyvinvoivan hevosen eteen näkee mielellään vaivaa.

Oletko sinä jo suunnitellut hevosesi kalenterin? Millä muilla tavoin ennaltaehkäiset hevosesi sairauksia?